Ma’anshan (Ma’anshan Shi)
Ma’anshan (, pinyin: Mă'ānshān Shì) on prefektuuritason kaupunki Kiinan Anhuin maakunnan itäosassa. Kaupungin väkiluku on 2,305 miljoonaa (2010) ja pinta-ala 4 042 neliökilometriä.
Ma’anshanissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan subtrooppinen kostea ilmasto. Kesäisin on kuumaa ja sateista, talvella on kuivaa ja viileää. Vuoden keskilämpötila on noin 16 °C ja keskimääräinen sademäärä 1 090 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 29 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 2 °C. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 180 millimetriä. Joulukuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 33 millimetriä.
Ma’anshanissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan subtrooppinen kostea ilmasto. Kesäisin on kuumaa ja sateista, talvella on kuivaa ja viileää. Vuoden keskilämpötila on noin 16 °C ja keskimääräinen sademäärä 1 090 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 29 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 2 °C. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 180 millimetriä. Joulukuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 33 millimetriä.
Kartta - Ma’anshan (Ma’anshan Shi)
Kartta
Maa (alue) - Kiina
Kiinan kansantasavallan lippu |
Kiina on hallitusmuodoltaan kansantasavalta, jota hallitsee Kiinan kommunistinen puolue (KKP). Talousjärjestelmältään se ei enää kuitenkaan ole kommunistinen, vaan ”sosialistinen markkinatalous”, joka on eräänlainen yhdistelmä suunnitelmataloutta ja markkinataloutta. Ihmisoikeudet ovat Kiinassa yhä heikkoja. Lehdistön suoja on olematon, aktivisteja ja juristeja katoilee ja ainakin satojatuhansia uiguureja on viety uudelleenkoulutusleireille, joilla uiguureja uudelleenkoulutetaan seuraamaan puolueen oppeja.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
CNY | Renminbi (Renminbi) | ¥ or 元 | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
ZH | Kiinan kieli (Chinese language) |
UG | Uiguurin kieli (Uighur language) |
ZA | Zhuangin kieli (Zhuang language) |